viime aikoina on ollut niin paljon kaikkea hommailua, ettei ole enää jaksanut iltaisin istahtaa koneelle. päivisin ei enää ehdi, kun pojat eivät nuku aina samaan aikaan päiväunia. paljon kaikkea kivaa on kuitenkin tapahtunut, josta olisi kovasti halunnut kirjoitella!
eilinen oli ehkä tämän viikon kohokohta tai ainakin kivojen tapahtumien ja sattumien kasautuma:
kuten olen luvannut, painon on tultava alas tämän kevään aikana. aamu alkoikin pitkästä aikaa vaa'alle astumisella ja mitä minun rähmäiset ja uniset silmät näkivätkään: -10kg. eikä tämä luku muuttunut sen jälkeen, kun oikeasti olin hereillä. nipistin vielä varmuuden vuoksi.
aamupäivän perhekahvilakin oli oikein onnistunut reissu: nätisti leikkivät lapset (ei oikeasti juuri koskaan tapahdu!), maukas kahvikupillinen kera keksin, vyöhyketerapeutin vierailu sekä... tämä viimeinen on ehkä päivän yksi kohokohdista! olemme tutustuneet tässä kolme vuotta asuttuamme moneen naapuriin. monesta on ehtinyt tulemaan hyviäkin ystäviä. yksi ihanista ystävistä on alakerrassa asuva frouva miehensä ja tyttärensä kera. satuin mainitsemaan kerhossa kaipaavani itselleni pianoa. no, vanhempani ovat luvanneet osallistua osaltaan pianon hankintaan 30-vuotislahjaksi eikä vielä olisi sitä varaa hankkiakaan. mutta alakerran ystävällähän oli piano, joka pian syntyvän vauvan takia etsii uutta paikkaa. ja niin tämä sähköpiano (joka on oikeasti ihan hyvä sellainen) muuttaa meille tänne yläkertaan asumaan aluksi noin vuoden sijoituksella. takaisin se muuttaa heti, kun itse saan oman tai ystäväni haluaa sen takaisin. TÄYDELLISTÄ!
iltapäivä jatkui mukavasti kotiini saapuneelta luottokampaajalta, joka leikkasi lasten hiukset sekä laittoi oman kuontaloni myös kuntoon. tosin ylipitkän reuhkan alta paljastui aika pahaksi päässyt psori (ei ollut uusi diagnoosi). mutta onpa nyt helpompi hoitaa, kun hiukset on lyhyemmät ja pahimmasta kohdasta ajettiin kokonaan hiukset pois. tosin niin, ettei sitä huomaa.
illalla huomasin vielä, että lasten kanssa istutetut siemenet olivat lähteneet itämään.
on se kumma...
...kun välttelee jonkin asian tekemistä, joka ei tunnu sillä hetkellä kivalta, on siihen asiaan tarttuminen myöhemmin kahta vaikeampaa.
...kun olo helpottuu, kun saa kauan vääntämän neulomuksen valmiiksi, josta ei ole yhtään tykännyt, mutta koska se on tullut jollekin muulle kuin itselle, on se ollut pakko tehdä valmiiksi.
...kun tuo kasa tuossa ompelukoneen vieressä vaan kasvaa.
...kun mitään ei tapahdu, jos itse ei tee ja hoita.
...kun olo helpottuu, kun saa kauan vääntämän neulomuksen valmiiksi, josta ei ole yhtään tykännyt, mutta koska se on tullut jollekin muulle kuin itselle, on se ollut pakko tehdä valmiiksi.
...kun tuo kasa tuossa ompelukoneen vieressä vaan kasvaa.
...kun mitään ei tapahdu, jos itse ei tee ja hoita.
