buon anno 2010

ensi vuonna lupaan

* viettää enemmän aikaa lasteni kanssa *
* kuulla ystävieni kuulumisia enemmän suoraan kuin facebookin kautta *
* laihtua ihannepainoon *
* ja niin ollen myös vähentää suklaan ja herkkujen syömistä *
* tehdä asioita ekologisemmin ja kestävämmin *
* lukea ainakin kerran kameran käyttöohjekirjan läpi *
* venyttää pinnaani vielä ja olla korottamatta ääntäni niin helposti *

helevettiin joutaisivat!

välillä täytyy kirjoittaa myös kiukkuisia postauksia ja nyt olkoon se hetki!

rakensimme koko perheen voimin (miinus vaunuissa istunut nuorempi) pihallemme lampun viereen ison lumiukon toissa päivänä. ihailimme sitä illalla vielä ikkunasta ja otimme yhdessä suuremman kanssa siitä kuvankin. se oli suurempi kuin suurempi itse!

vielä seuraavan päivän aamuna suurempi ihaili kättensä töitä todeten että "mulla on ito patti, kun jakkan tehdä niin iton lumiukon". illalla sitä lumiukkoa ei sitten enää ollutkaan. tai oli lumet, muttei enää ukkoa. sade tai kevät ei sitä tuhonnut vaan naapuruston kelvottomat kakarat. myös naapurin pojan lumiukko oli kaadettu nurin.

nyt on pojilla suru puserossa.

toinen yhtä kiukkuiseksi saava asia on koiran pissattajat. miksi ne halavatun rakit täytyy kusettaa pihan lumikasoihin??? mä en välttämättä halua lapseni haalareita tieten tahtoen pissaisiksi. yksi naapurin rakillisista akoista oli todennut eräälle lapselliselle huomauttajalle, että pissaahan se vain on!

R-A-I-V-O-S-T-U-T-T-A-V-A-A

joulu mennä jollotti...

joten nyt voi julkaista joulun ajan aikaan saannokset:


suuremmalle sain vihdoin pipon kudottua. ohje on ihan omasta päästä. lanka seitsämää veljestä ja tupsu tempoa. onnistuin älyttömän hyvin kavennuksissa, niistä tuli kerrankin oikeanlaiset!


äidille ja anopille kokeilin vapaalankahuovutusta. huovutin heille molemmille pitkät huivit. ainakin äitini piti kovasti aikaan saannoksestani. anopista en tiedä.


serkkuni tytöntylleröiselle tein vanhojen farkkujeni lahkeesta ja takataskusta sievän farkkuhameen ja siihen kassin. en tajunnut kuvata valmista hamosta, johon vielä kirjailin juju-kirjasta löytyneen mallin mukaan punaisella puuvillalangalla kukkia, mutta tässä on valmistusvaiheesta muistutukseksi itselleni otettu kuva.



pipoja tuli tehtailtua yllin kyllin: siskolle helmineulepipo kukkasella ja hänen avokille jc-pipo alpakasta.


siskolle teimme myös ikkunaan ripustettavat helminauhat, jotka teimme erilaisesta lasi-, muovi- ja kristallihelmistä.

ystävälle ja hepulle meni matching lapaset. tai no toisen oli mustat ja toisen valkoiset. lupasivat lähteä lumisotailemaan, pehmittääkseen vielä hieman jäykät huopaset!

yksi huivi jäi kesken, mutta sen toimittaa royal mail perille kunhan se nyt valmistuu. haukkasin ehkä vähän liian ison palasen alkaessani viikkoa ennen joulua tekemään sen luokan kutomusta: valkoisesta mohairista ohjeella *nosta lk takakautta, tee langankierto, kudo kaksi oikein yhteen, jne.* sain parissa illassa noin 30 cm tehtyä eli ei ihan valmiiksi! kaunis siitä kyllä tulee, joten saas kattoo raaskinko sittenkään luopua siitä...

niin ja sitten ne perinteiset käsintehdyt: sinappia ja limppua. tänä vuonna kokeilin myös appelsiinimarmeladia ja marmeladimakeisia. niistä makeisista nyt ei tullut mitään mainitsemisen arvoisia, mutta tulipahan kokeiltua. ens kerralla parempia!

eikä mitään vali vali -asioita!

mut vähän kuitenkin harmittaa, kun piti näin mennä sairastumaan. en mä missään kuumeessa, mutta tukkoinen kuin mikä!

mutta ihania asioita myös:


tänään pääsin leipomaan ihka ensimmäiset piparkakut! ensimmäistä kertaa taikinan kanssa oli vähän ongelmia. taisi tulla liian vähän jauhoja tai sitten sitä kananmunaa lirahti liikaa.

tein ihan pienen taikinan (kun mausteita ei ollut enempää) johon piti puolittaa muna. ei se nyt iso juttu ole, mutta välillä hieman ongelmallista kuitenkin! mutta hätä keinot keksii: lisää jauhoja joukkoon ja takaisin jääkaappiin kovettumaan.


ja hienoja pipareita niistä tulikin: päätin kerrankin hieman hifistellä, kun lapset veteli päiväunia, ja koristelin kruunut arvonsa mukaisesti valkoisella, pinkillä ja vihreällä sokerikuorrutteella sekä sokerihelmillä, -sydämillä ja -kuulilla. näitä on kiva tarjota, kun tulee ystäviä kyläilemään!


nyt jos vielä jaksaisi hieman järjestellä paikkoja, ettei olisi ihan kaaos...

jos viikonloppuna on ollut ihan huippua...

... tietää sen kostautuvan jollain tavalla seuraavalla viikolla!

viikonloppuna oli vihdoin the viikonloppu. tätä odotettiin elokuusta asti! päätimme elokuussa mieheni ystävien vaimojen - aka minunkin ystävinä - järjestää yllätysristeily miehillemme. koska elämä on vienyt meitä eri puolille asumaan ja elämme osittain hieman erilaisia elämän vaiheita, tulee tavattua heitä ihan liian harvoin.

perjantaina sitten pärähti. tosin vain kaksi oli ollut täysin autuaan tietämättömiä tulevasta ja muut, no, oma mieheni oli laskenut yksi+yksi ja saanut vastaukseksi ainakin neljä tai jopa kuusi. yhteensä meitä oli 12. myös appi oli sitten mennyt paljastamaan ja möläyttämään, että joko laura on kertonut sulle, että... ai ei! ja ai niin mut ei sitä olisikaan saanut kertoa. kiitos. enpä kerro heille sitten enää koskaan mitään.

mutta täytyy sanoa, että oli ihana viettää vastuutonta aikuisten viikonloppua ilman lapsia vain tanssien, laulaen, nautiskellen ruuasta ja... juomasta. cosmopolitanit ja tom collinssit maistuivat vähän liiankin hyvin tälle frouvalle!

lapset tosi eivät ihan niin paljon pitäneet siitä, että heidät asutettiin isovanhemmilleen siksi aikaa: sunnuntaina saimme suuremmalta jättikiukuttelut ja pienempi takertui minuun sunnuntaina niin, ettei kovinkaan moni muu sitten kelvannutkaan. ja maanantai... maanantai nyt on maanantai: väsyttää ja on pienoisia käynnistymis vaikeuksia.