talven lähestymisen tietää siitä, että ulkona on kylmempää ja tulee lunta, mutta myös siitä että laura kaivaa puikkonsa ja koukkunsa esiin ja suuntaa kaupassa lankahyllyjen väliin.
niin myös tänä vuonna.
pitkäjänteiseen ja hitaaseen työskentelyyn minua ei ole luotu, siksi puikoilla on usein nopeasti, parissa illassa valmistuvia tuotoksia. eilen illalla aloitin miehelle sovellettua jacques cousteau pipoa, jonka ohjeen löysin täältä. katsotaan tuleeko siitä murun vaiko suuremman kokoinen. viimeisiä tekeleitä on myös enemmän ja vähemmän tehty nallepipo. mallista on päässyt osalliseksi jo aikas moni naapurin ja ystävän lapsista meidän pienemmän lisäksi. pienempi on vain ainoa, jolla on tuollainen vihreä. muut ovat saaneet suloisen vaaaleanpunaisia ja oransseja versioita.
poikkeuksellisesti olen tehnyt kerrankin jotain myös itselleni. uusi novitan puron iltanuotio inspiroi minua kutomaan itselleni myös uuden pipon mallia aktivisti.
suunnitelmissa on myös saada vuodesta 2000 asti kesken ollut villapaita valmiiksi. se ei kuitenkaan ole seuraava projekti, vaan sitä ennen ystävä saa uuden pipon vaihtokauppana uudesta vaa'asta.
5 kommenttia:
Ihana löytää uusi blogisi! Tuo nallepipo on valtavan suloinen :)
Ihana pipo. Hienoa,että jaksat kutoa. Tuli mieleen keskeneräisistä neulontatöistä, että mulla on edelleen kasiluokalla aloittamani villapaita kesken. Mulla on sekä etu- että takakappale, mutta en ole ikinä saanut aikaiseksi tehdä sitä loppuun. Saamaton nahjus olen mä :D.
aimo - kiitos, pipo onkin ihan omaa "mallistoa". pidän siitä itsekin. tuossa kuvassa on nyt vain langat purkamatta!
tiina - kutominen on yksi keinoista pysyä poissa jääkaapilta. kun kutoo, ei pysty napostelemaan. näin kaikki iltasyöpöttelyt jää tekemättä. mistä langasta teit villapaitaa ja minkä kokoinen se on? mä voisin adoptoida sen viimeistelyyn!
Hetkonen - nyt mä vasta tajusin kuka olet!
hih, minähän se :D
Lähetä kommentti