suurempi oppi kirjoittamaan itse nimensä. ainoa, että usein se kirjoitetaan oikealta vasemmalle ja l-kirjain osoittaa vähän minne sattuu ja e-kirjaimessa on ainakin 7 viivaa.
pienempi oppi tavoitteellisesti kierimään ja ryömimään. ainoa, että eteenpäin osataan mennä vain pehmeällä alustalla kuten sohvalla tai sängyllä. tosin pienempää voi huijata laittamalla sen alle paksun peiton.
isi sai isänpäivä lahjaksi kauppakassin, johon olimme painaneet poikien jalkojen ja käsien kuvat sekä muistikirjan, jotta se muistaisi meidän tärkeät asiat. suurempi valitsi kirjaksi tatun ja patun muistikirjan, kun se oli kaikkein hienoin. oma isi sai itse neulomani pipon alpakasta.
oltiin isänpäivänä koko perheen kera mukaan lukien oma isä, äiti ja siskot nuuksiossa retkeilemässä. ei haluttu lähteä ravintolaan sättäämään lasten kanssa. matkalla eksyttiin polulta, mutta löydettiin hieno puu ja suppilovahveroita. oma isä kiitti vielä eilen puhelimessa retkestä, ihan parasta.
kädentaitomessuilla meinasi päästä mopo käsistä. onneksi oli pienempi pikkusisko mukana hieman toppuuttelemassa! ostin ihania lankoja, nappeja, puikkoja, virkkuukoukun, huovuttettuja hahmoja jouluseimeen, tervashamppoota, jokusen joululahjan sekä ohuenohutta näkkileipää ja rosepippurijuustoa, tilasin modan ja askartelin hauskan heijastimen.
4 kommenttia:
Oi miten hieno nimmari! :D Ja ihanat isänpäivälahjat.
Noi E-viivat tuntuu tosiaan olevan pienille vaikeita, samoin kuin ällien ja muiden suunnat. Ja itehän kirjotin nimeni tarhassa askarteluraapustusten taakse horjuvin kirjaimin että LIIMA :D
liima XD vähänkö söpistä!
Hienot lahjat! Ei sulla muuten satu olemaan jotain kivaa ohjetta aikuisten villatakille?
tosi söpiksii nuo itse tehdyt jutut.:) kyllä tuossa ihan selvästi pienen suuremman nimi kyllä lukee. :) ja toi seuraavan postauksen pipo on tosi magee...helppoa,kun sen osaa?
itse on osaa oikein hyvästi...virkatut (ketjusilmukoin) huivit on mun ominta alaa...nyt juuri teen neidille omaa pinkkiä sellaista. ;)
Lähetä kommentti