kiukutusta ja turhautumista


sitä on kuulunut viime päivinä... tai no viime viikkoina. jostain syystä suurempi on aloittanut suuremman luokan kiukuttelun uudelleen. onko se uhmaa vai mitä!? who knows! äidin täytyy vain kestää, vai pitääkö? no, en mä sitä lasta voi mihinkään dumpata, joten kaipa sitä pitää.

toki on tässä ollut lapsen elämässä erilaisia horjuttajiakin. ensin toinen otetaan pois päikkäristä (siitä nyt on aikaa, mutta lapset reagoi pitkienkin aikojen jälken), sitten isi on kaksi viikkoa kotona lomilla jonka jälkeen täytyy taas jäädä äidin kanssa kotiin, viikonloput ollaan reissussa ja pisteenä i:n päällä tai kirsikkana kakussa pienempi muuttaa toisen reviirille asumaan. vähemmästäkin saadaan elämästä vaikeaa!

äidille tämä on kuitenkin hieman raskasta. aika menee suuremman kanssa tappelemiseen: aamupalan syöminen, vaatteiden pukeminen, ulos lähtö, hampaiden pesu, sisälle tuleminen, ruoan syöminen, potalla käyminen, käsien pesu, päiväunille meneminen, herääminen, siitä saako toisten päälle laskea pulkella, heittää lunta tai... ja kun kuvittelee, että tämän nyt on ainakin mentävä hyvin. EI. jokaisesta, myös kivoista asioista voi kiukutella, rähjätä, vinkua, potkia, huutaa, raivota, lyödä, paiskoa ovia, heitellä tavaroita...

harmillista tässä on, että
- oma pinna ei kestä jatkuvaa kiukkuamista ja väkisinkin tulee hermostuttua ja huudetta myös
- nuorempi on vähän paitsiossa, kun kaikki aika tuntuu menevän suuremman kanssa tanimiseen
- mitään ylimääräistä kivaa ei päivisin ehdi tekemään
- tulee verrattua itseään ja lastaan muihin ja todettua, että huono äiti, kun kaikki muut on niin siivosti

eilen kävin lueskelemassa mll:n sivuston tarjoamia vanhempien vinkkejä. olisiko jokin konsti, mitä vielä voisi kokeilla. ajatuksia herättäviä juttuja ja jotain sieltä varmaan tarttuikin. sitä ennen päätin kuitenkin vielä kerran yrittää "tarrakalenterin" voimaa.


edellinen kerta päättyi siihen, että suurempi kiukuspäissään repi "kalenterin" pieneksi silpuksi. tällä kertaa annoin pojan itse valita paperin värin ja sitten se leikattiin oikeanlaiseksi. tulos oli hieno vihreä pyörylä! ja ensimmäisen päivän jälkeen siinä koreili jo 5 tähteä. tänään sai liimata valaskalan itse pukemisesta ja reippaasta syömisestä (eli ei yhtään leikitty ruokapöydässä). katsotaan nyt, jos tästä olisi jotain apua.

0 kommenttia: