mutta aina voi yrittää.
pieni mies alkoi tänään suoltaa suustaan kaksi sanaisia lauseita:
hankkat kätiin - halusi saada kintaat käsiin
takki poit - ulkona olisi takkia pitänyt alkaa riisumaan
anna lennu - lennu, siis postimies paten kaveri, piti ottaa pois leikkiauton sisästä
katsotaan jos loppupäivästä tulisi muitakin mutinoita!
on ihan superhauskaa kuunnella nuoremman puhumaan opettelua. toinen toistaa kaiken ja näkee oikein, kun päässä raksuttaa uutta sanaa opetellessa.
suurempi puolestaan haluaa kovasti oppia ompelemaan. aloitettiin ompelukuvilla ja tuntuu homma luistavan. oppisi vielä pujottamaan langan neulansilmään, kun meinaa jokaisen piston jälkeen lanka luisua neulasta. into ja keskittyminen on ihan huipussaan!
ja mitäs sitä itse. ensi syksy vie kotirouvan takaisin työelämään. ei siis enää lasten kanssa kotoilua, vaan vakavaa puurtamista. työmotivaatio on vielä vähän hakusessa, mutta kaipa se sieltä jossain vaiheessa sitten pulpahtaa, jos pulpahtaa. jos nyt kuitenkin käy niin, ettei se löydy, on sunnitelmissa aloittaa avoimen yliopiston opinnot. sosiaalityön apro ja jos sosiologiaa myös. tavoitteetkin on asetettu: kun täytän 35, alkaa viimeistään gradun puurtaminen ja 37-vuotiaana tulee olla maisterin paperit käsissä. liikaa?
3 kommenttia:
Mahtijuttu tuo puhumaan opettelu - sitä on niin lysti kuunnella. :)
Tuohon lanka-neula ongelmaan meillä on ratkaisuna kaksinkertaisella langalla ompelu. Siis niin, että pujottaa sen neulan siihen lankaan ja sit vetää langan päät tasan ja laittaa solmuun. Ei siis neula pääse karkaamaan langasta.
Tsemppiä tavoitteiden saavuttamiseen!!
On hienoa, että osaat ajatella elämää silleen pitkällä aikavälillä eteenpäin. Toivon, että ne tavoitteet säilyvät sulla rohkaisevina eivätkä koskaan muutu ahdistaviksi.
Ensinnäkin: Laura, musta on aivan ihanaa että aloit taas kirjoittaa. Blogi on varmasti äitiarjen keskellä mahtava oma pieni piilopaikka, ja näihin tekstihin tallentuu päivistä tunnelmahetkiä jotka ehkä muuten unohtuisivat helpommin. Ja miten kivaa on saada lueskella sun ja teidän pesueen kuulumisia, niitä pieniäkin, täältä näin usein!
Ja toisekskin: tulevaisuudenkuviot kuulostaa hirmu hyviltä - oot kyllä ihailtavan fiksu (ja hullu! hehe) kun jaksat vielä suunnitella opiskelujuttuja. :)
ky - tuota kaksinkertaisella langalla ompelua mietin, mutta suurempi halusi langaksi niin palkun, ettei se mennyt sutjakasti rei'istä läpi. keksin kuitenkin tehdä yksinkertaisen solmun neulan juureen. niin se pysyy ainakin hetken pidempään :)
duussi - mustakin on tosi kiva kirjoittaa taas! merkitystä kun ei ole sillä, että kuinka moni näitä raapustuksia lukee (se on vain plussaa, että siitä on jollekin iloa), vaan sillä, että voi itse purkaa omia ajatuksia ja tuntoja johonkin. käsin kirjoittaminen ei jotenkin enää luonnistu, kun ei enää ole pikkuprinssiäkään ;)
fiksuudesta en nyt niin tiedä... alökoi jo hieman kauhistuttamaan, kun lueskelin opintosisältöjä ja niitä tuhansien kirjojen listoja 8/ hirvitys. mutta aina voi suunnitella ja siinä mä ainakin oon hyvä ;)
Lähetä kommentti