sairastuvalta päivää

nyt ollaan meilläkin saatu pitkästä aikaa "nauttia" sairastupailusta. jos tätä nyt voi sairasteluksi sanoa.

pojilla on +38 astetta kuumetta, mutta meno ei ole yhtään sen rauhallisempaa kuin yleensäkään: hingutaan kylpyyn, juostaan ympyrää ja kiukutellaan, kun ei pääse ulos! ulkona sataa räntää, mutta kun olisi niin paras ilma suuremman mukaan tehdä lumiukkoja ja eilinen lumiukkokaan ei ole vielä valmis. niin ja tämä on siis vasta ensimmäinen sairaspäivä.

no, tämä nyt ei ole uutta. palaan kolmevuotta muistoissa taaksepäin siihen, kun suurempi oli vasta vuoden ja neljäkuukautta. valmistelimme täydellä tohinalla joulua ja fiilistelimme ensimmäisen oman kotimme ostoa. jouluaatto oli maanantai ja tarkoitus oli perjantaina lähteä huristelemaan ensin miehen vanhemmille ja sieltä sitten suoraan omille vanhemmilleni jouluviettoon. mutta kuinkas kävikään. suunnitelmat menivät uusiksi, kun torstaina poikaselle nousi 40 asteen kuume ja tuttuun tapaan henki ei infektioastman takia kulkenutkaan. ei muuta auttanut, kun huristaa lähimpään sairaalaan hoidettavaksi.

sairaalassa alkoikin varsinainen rumba: pikkumies oli innosta soikeana, kun oli pitkiä käytäviä ja paljon uusia leluja. ei se kuume tuntunut vaikuttavan toiseen millään tavalla. hoitajat olivat jopa vähän ärtyneitä, kun emme saaneet riehuvaa poikaa pysymään paikoillaan niin, että spiralla saatu ventoline olisi ehtinyt edes hetken vaikuttaa.  illan päätteeksi pääsimme osastolle, jossa saimme majailla (lue: hyppiä seinille) pienessä huoneessa jouluaattoon asti. pientä lääkittiin jatkuvasti ja kuume laskikin sunnuntaiksi. aattona pääsimme armosta joulunviettoon sillä ehdolla, että jos pienikin muutos pahempaan tulisi, kääntyisimme saman tien lääkärin puoleen. täytyy sanoa, että olivat yhdet elämäni raskaimmista päivistä ja olen vilpittömän iloinen siitä, että tuo oli viimeinen kerta pojan kanssa osastolla astman takia.

nyt pojat nukkuvat onneksi päiväunia. mies tuli piipahtamaan ja toi tullessaan säkillisen lakritsia, jonka oli femmalla ostanut halvan tehtaanmyymälästä. jospa sitä itsekin kömpisi peiton alle, että jaksaa loppupäivän keksiä tekemistä mökkihöpertyville junioreille.