tänään

ei vaineskaan

en mä mitään jättiläislapasia tehnyt. pesukoneessa käytin ja 'puff' niistä tuli ihanaiset ja ihan sopivat lapaset! seuraavassa parissa teen varresta hieman pidemmän ja erilaisen. mutta nämä sopivat hyvin jo tekemäni aktivistipipon kanssa.

tulisi jo oikea talvi...

jättiläiselle lapaset

tällaiset tuli viikonlopun aikana tekaistua. ihanaakin ihanammasta puron iltanuotiosta lapaset. tosin niistä tuli hieman isot ;) vertailun vuoksi laitoin omat hanskat viereen. kudoin ne kasin puikoilla niin, että puikolla oli 10 silmukkaa. katsotaan nyt tulikos näistä hyvät...


laitetaan vielä tämä pajunkissapipon kuva. ohjeessa oli käytetty royal wool cotton -lankaa, mutta itse käytin ainoa, jonka löysin lankalaatikosta. enäähän tätä ihanuutta ei novita tee, surku. poikkesin ohjeesta senkin verran, että loin muistaakseni 72 silmukkaa eli 12 silmukkaa enemmän kuin ohjeessa oli. lopputulos hyvä, mutta vähän alkoi rassaamaan tuo kolmen silmukan yhteenneulominen, joten hirveän montaa pajunkissapipoa en varmaan tule tekemään. tämähän ei jäänyt kotiin, vaan lähti ystävälle vaihtokaupassa vaakaa vastaan.

tärkeitä asioita

suurempi oppi kirjoittamaan itse nimensä. ainoa, että usein se kirjoitetaan oikealta vasemmalle ja l-kirjain osoittaa vähän minne sattuu ja e-kirjaimessa on ainakin 7 viivaa.

pienempi oppi tavoitteellisesti kierimään ja ryömimään. ainoa, että eteenpäin osataan mennä vain pehmeällä alustalla kuten sohvalla tai sängyllä. tosin pienempää voi huijata laittamalla sen alle paksun peiton.


isi sai isänpäivä lahjaksi kauppakassin, johon olimme painaneet poikien jalkojen ja käsien kuvat sekä muistikirjan, jotta se muistaisi meidän tärkeät asiat. suurempi valitsi kirjaksi tatun ja patun muistikirjan, kun se oli kaikkein hienoin. oma isi sai itse neulomani pipon alpakasta.


oltiin isänpäivänä koko perheen kera mukaan lukien oma isä, äiti ja siskot nuuksiossa retkeilemässä. ei haluttu lähteä ravintolaan sättäämään lasten kanssa. matkalla eksyttiin polulta, mutta löydettiin hieno puu ja suppilovahveroita. oma isä kiitti vielä eilen puhelimessa retkestä, ihan parasta.


kädentaitomessuilla meinasi päästä mopo käsistä. onneksi oli pienempi pikkusisko mukana hieman toppuuttelemassa! ostin ihania lankoja, nappeja, puikkoja, virkkuukoukun, huovuttettuja hahmoja jouluseimeen, tervashamppoota, jokusen joululahjan sekä ohuenohutta näkkileipää ja rosepippurijuustoa, tilasin modan ja askartelin hauskan heijastimen.

sinä päivänä, kun synnyin

ei kukkineetkaan kastanjat vaan sain lahjaksi kaktuksen. nyt tämä samainen 28 vuotta (tai jopa vanhempi) kaktus näyttää tältä:


vuoteen 2007 asti tämä asui vanhempieni luona, mutta ostettuamme oman kodin, se muutti meille asumaan. hoitaja ei nyt välttämättä ole ollut kaikkein parhain. olen unohtanut sen jo kahtena vuonna pakkasöiksi parvekkeelle ja melkein tappanut sekä liikaan kasteluun että kuivuuteen.

mutta kukkia tuli tänä syksynä ihan ennätysmäärä. ainakin sata! ja kukka sen kun jatkaa kukkimista: nuppuja tulee koko ajan lisää.

pakko mun on jotain olla osannut tehdä oikein!