kotiäidin turhautumispurkaus

ihanaa, että lapset sentään löysivät yhteisen hauskan eväsretkileikin, vaikkakin se tarkoittaa koko kodin laajuista sekamelskaa! saa äiti täällä keskenänsä sitten kiukutella.

sitä pohtii joka kuukausi sitä, miten voisi lasten kanssa olla mahdollisimman pitkään kotona ilman, että joka kuukausi tarvitsisi miettiä, että olisiko kasvissosekeitto halvempaa kuin hernekeitto, kun ei noi pojat tuota hernekeittoa syö ainakaan montaa päivää putkeen. sitten jotkut tutkijaksi itseään nimittävät, keksii argumentoida kotihoidontuen vanhanaikaiseksi ja turhaksi ja jopa sellaiseksi, jota voisi aivan hyvin jopa tiputtaa hieman pienemmäksi.

kiistely kotihoidontuen tarpeellisuudesta ja sen suuruudesta nousee aika ajoin tapetille. jännä juttu, että usein sen poistamista tuntuvat oikein ilkeästi ajatellen ajavan miehet, jotka eivät ole välttämättä uhranneet vielä ajatustakaan lapsen teolle saatikka sen hoitamiseen tai vastaavasti keski-ikäistyneet ikäihmiset, jotka ovat omien lasten ollessa pieniä tehneet töitä, leikkineet lasten kanssa, ommelleet vaatteet ja jos sun vaikka mitä tehokasta toisin sanoen olleet täydellisiä vanhempia ja mikä tärkeintä: ääres tehokkaita! toisin sanoen eivät vain muista, millaista se oli, kun lapset olivat pieniä.

suurin kiukku nousee itselle, kun argumentointi perustetaan täysin rahaan. mikä merkitys on pienen ihmisen turvallisuudentunteella, läheisyydellä tai millään, mikä liittyy täysin rahalla mittaamattomiin asioihin?

nopea kiukkukalkulointi kotihoidonnostamisen puolesta:

espoossa lapsen päiväkotihoito kuukaudessa maksaa noin 1000€. meillä kaksi lasta = 2000€. kotihoidontuki on kuntalisän, osittaisin hoitolisän ja vanhemmasta lapsesta saatavan lisän kanssa 663€/kk.
tästä summasta veroja menee se 20% = 132€, jotka siis periaatteessa palautuu takaisin kunnalle. kotihoito maksaa siis kunnalle meidän lapsien osalta 530€. tällä perusteella kunta säästää tässä sen vajaat 1500€ kuukaudessa eli kun olen ollut nyt yhtäjaksoisesti 13 kuukautta kotona, säästää tällä ajalla kunta melkein 20000€. aika huima summa!

mietinkin, että eikö olisi päin vastoin varaa hieman nostaa kotihoidontukea astetta kilpailukykyisemmäksi, jotta myös ehkä isillä olisi mahdollisuus jäädä kotiin lapsia hoitamaan? parasta tässä nimittäin on juuri se, että saa katsella ja osallistua pienten ihmisten elämään ja koittaa luoda heille mahdollisimman hyvä lapsuus <3



lukemiani linkkejä tässä vielä muutama:

Laura Räty - ihmisen ääni
Kohu Kela-tuesta – 500 €/kk syrjäyttää naiset? / Uusi Suomi
Tuomas Kososen väitöskirja Lasten kotihoidontuen määrä vaikuttaa työllistymisperusteisiin
Anneli Keltikangas-Järvisen haastattelu Turun Sanomista 22.2.2009

0 kommenttia: