suurempi on kasvanut siihen vaiheeseen, että suusta alkaa tulemaan jos jonkin moista höpötystä. puhuimme juuri eilen illalla miehen kanssa, kuinka suuremmasta on tullut varsinainen verbaalinen velmuilija. tosin esimerkiksi itse en aina ihan ymmärrä suuremman vitsejä, surku. näitä poika ei kyllä tarjoittanut vitseiksi:
sunnuntaiaamuna suurempi katsoi pikku kakkosta, jossa oli pitkästä aikaa postiosuus:
s: äiti, miten pikku kakkoseen voi lähtettää postia?
ä: sä voit vaikka piirtää jonkun kuva ja sitten se laitetaan kuoreen ja kirjoitetaan osoite ja laitetaan postimerkki ja viedään postilaatikkoon. samalla lailla, kun laitettiin mummille kirje.
s: mut MITEN se viedään sinne?
ä: ??? autolla...
s: typerä äiti, ei sinne autolla voi mennä, kun lasi menee rikki!
***
käytiin jollain pidentyneellä kauppareissulla syömässä pikalounasta hesessä. suurempi söi ranskalaisia ja sai ketsuppia naamaansa.
i: sulla on ketsuppia naamassa. pyyhinkö pois?
s: minä olen jonkinlainen mies.
i ja ä: häh?
s: minulla on ketsuppiparta.
4 kommenttia:
hahaa! onhan se jonkinlainen mies kun on jonkinlainen partakin. :D
"Minä olen jonkinlainen mies" ehti heti jäädä meille lentäväksi lauseeksi! :D Heppu on hokenut sitä nyt viikon aina yllättävissä väleissä. Ihan huippu... :D
se on hyvä lausahdus, hepulle terveiset :) itselle on jäänyt leolta "vahinkoja sattuu AINA" ja "voi tehdä, jos haluaa".
jonkinlainen mies tosiaan ;) on sille tullut iso pattikin, kun se on syönyt ruisleipää ja puuroa ja juonut miesten maitoa (lue: kevyt maitoa. rasvaton on tyttöjen maito. ja keneltä tämäkin on tullut...)
Hupaisuuksia! :D
Lähetä kommentti